Samin kotiviiniohje

Pääsääntöisesti noudattelen käymispakkauksen ohjeita. Tosin aika rankasti sovellan niitä. Senpä vuoksi on kiva kertoa muutama vinkki, miten saan tehdyksi kohtuullisen hyvää kotiviiniä.
  1. Viinintekoaika on ainakin kaksi kertaa pidempi kuin käymispakkauksessa luvataan.
  2. Jos ei halua aivan vetistä litkua, on syytä kertoa marjamäärät kahdella.
  3. Jos haluaa viinin yltävän kohtuullisille prosenttilukemille on syytä käyttää 5-6kg (panimo- l. rypäle-)sokeria.
  4. Viinin tulee antaa käydä loppuun ennen käymisen pysäyttäjän laittamista viinimehuun.
  5. Viini tulee aina mystisesti kirkkaaksi, ja kirkastamisessa on syytä käyttää pakkauksen kirkastusaineiden lisäksi liivatejauhoa (1 rkl. kerralla).
Noilla viidellä ohjeella pääsee loistavasti alkuun, ja hätäsempien ei tarvitse lukea tätä pitkästyttävää ohjetta sen enempää.

Tarvittavat välineet

  1. Käymisastia n. 32 litrainen. Näitä olisi hyvä olla kolme, mutta vähintään kaksi, joista ainakin yhdessä tulisi olla litra-asteikko 1:n litran tarkkuudella.
  2. Vesilukko
  3. Lappo
  4. (Lämpömittari ei aivan välttämätön, mutta hyvä olla olemassa)
  5. (Ominaispainomittari ei aivan välttämätön, mutta hyvä olla olemassa)
  6. (Sylinteri mitta, tarvitaan vain, jos on ominaispainomittari, sylinterin syvyys tulee olla suurempi kuin ominaispainomittarin korkeus)
  7. Kunnollinen n. 20 € maksava vipu-periaatteella toimiva korkituslaite. Jos ei ole varaa, niin juo käymisastiasta.
  8. Pulloja n. 30 kpl (Saa alkosta (5 €-200 €/kpl), tosin täytettyinä, mutta kai se tyhjentäminen onnistuu. Hivenen alle 5:n saa myös, mutta niiden tyhjentäminen ei ole niin miellyttävää kuin kalliimpien pullojen.) Nykyään saa myös hyviä kierrekorkillisia pulloja, joita kannattaa suosia lyhyen elinkaaren viineissä, jolloin välttää korkkiviat.
  9. Korkkeja n. 30 kpl (Minusta parhaita on halkasijamitaltaan 22 mm:n korkit)
  10. Kapseleita saman verran
  11. Etikettejä myös tosin nämähän tehdään tietokoneella
  12. Puikkoliima, joka liimaa myös lasiin
  13. Käymisainepakkaus, joka sisältää tarvittavat: desinfiointiaineet, hiivan ja ravintosuolan, käymisen pysäyttäjän, piihapon, gelatiinin tai kitosaanin (kitosaani on parempi, koska gelatiinia (l. liivatetta) saa kaupasta edullisesti)
  14. (Panimo)sokeria n. 5-6 kg per panos.
  15. Varsinaiset makuaineet marjoja, hedelmiä ja raparperia 8-20 kg
Tuossa taitaa olla kohtuullisesti tarvittavia tarvikkeita ja työkaluja. Täydennän myöhemmin, jos huomaan joitakin puutteita.

Yleiset viinintekovaiheethan ovat

  1. 1. käyminen n. 1 vk.
  2. (2. käyminen) n. 1 vk.
  3. Käymisen pysäyttäminen n. 1 vk.
  4. Kirkastaminen 1 vk.
  5. (2. Kirkastaminen 1 vk. Minä joudun lähes aina tämän vaiheen tekemään. Käytän tässä vaiheessa liivatejauhoa ja lisään pektolaasia tarvittaessa.)
  6. (3. Kirkastaminen 1 vk. Tämänkin joutuu usein tekemään käytän tässäkin vaiheessa liivatejauhoa ja lisään pektolaasia tarvittaessa varmuuden vuoksi.)
  7. (4. Kirkastaminen 1 vk. Tässä vaiheessa alkaa hermostua. Käytän jotakin pikakirkastetta, jotta saan pelastetuksi edes kohtuullisen viinin)
  8. Jälkimakeutus 1-2 pv.(Uskon jo etten saanut viinistä tämän kirkkaampaa, pitäähän projekti joskus tulla päätökseenkin. Voihan sitä salaa juoda vähän sameempaakin, kunhan ei vain kellekkään kerro, että tämä on minun tekemääni.)
  9. Pullotus ja korkitus 1 pv. Usein olen sen verran laiska että vain huuhtelen, poistan etiketit ja desinfioin (rikitän) pullot. Hyvässä lykyssä pullon pohjalla on parempaa viiniä kuin tämä valmistamani. Rikityksen jälkeen tietenkin huuhtelen huolellisesti (3 kertaa) jokaisen pullon.
  10. Kapselointi 1 h. Tämä on nopea toimenpide kattila kiehumaan levylle ja kapselit pullonsuihin ja nopea pullonsuun kastaminen kiehuvassa vedessä.
  11. Etikettien tekeminen ja liimaus 3 h. Otan tietokoneella viime vuoden etikettien kuvat, muutan vuosikerran ja alkoholiprosentin, tulostan värilliselle paperille, leikkaan ja liimaan pullon kylkeen. Taas uusi loistelias kotiviini on valmis.
    12.
Kuten huomaatte pahimmassa tapauksessa prosessiin kuluu 7 viikkoa, 2 päivää ja 4 tuntia. Työtuntejakin olen joskus laskeskellut, ja havainnut että suuruusluokka on sitä että yksi pullo tulee yhdessä työtunnissa. Palkoille pääsee ja on vain itsestä kiinni miten hyville. (Mitä parempaa viiniä sitä parempi palkka.)

Jos ei tullut vieläkään selväksi, niin otetaan vielä tarkemmin

Nämäkin ohjeet ovat hieman ylimalkaiset, mutta näistä ohjeista pitäisi selvitä lomakkeen oikeaoppinen täyttäminen.

  1. 1. käyminen n. 1 vk.

    2. Desinfioi käymisastia ja ominaispainomittari.
    Katson löydänkö tyhjän lomakkeen tulosteita, jos ei löydy tulostan sen. Mielellään käytän tulostettaessa joko OpenOfficen tai Excelin taulukkolaskentaohjelmalla tehtyjä lomakkeita, mutta hätätilassa käy myös javascriptillä tehty HTML-kotiviinilomake. Mehustan ja pilkon marjat, raparperit ja hedelmät. Liuotan 4 kg panimosokeria veteen (Mehustamisen tapauksessa laitan sokeria myös mehumaijassa olevien marjojen väliin, jolloin tulee makeaa mehua.) Marjoja, hedelmiä ja raparperia laitan yleensä n. kaksi kertaa sen määrän kuin ostamani käymispakkauksen ohjeessa neuvotaan, jotta saan edes kohtalaista viiniä.
    Mittaan ominaispainomittarilla nesteen tiheyden. Täytän lomakkeeseen viinimehun ainekset ja ominaispainon (pikkaisen reilu 1). Täytä oikein: 1.Käyminen kohtaan ensimmäiseen riviin aina sokeri, sokerimäärä ja hinta.
    Seuraaviin riveihin muut raaka-aineet, joita on kiloittain. Nämä aineet vaikuttavat makuun ratkaisevasti, joten ne ovat valmistusaineita. Lisäaineet kohtaan 1.Käyminen tulee hiiva, ravintosuola, etsyymit, mahdollisesti vähemmän merkittävä (grammoina mitattavat) aineet Esim. rusina, jos sitä on käytetty vain vähän vivahdetta antamaan.
    Kun lisäaineet on kirjoitettu on aika kirjoittaa muistiin valmistuspäivä, viinimehun tiheys (jälkeen lisäyksen) ja viinimehun määrä (tätä arvoa ei laskutoimituksissa tarvita, joten voit jättää tämän myös tyhjäksi.)
    Nyt kaikki tarvittavat merkinnät on tehty (paperilomakkeeseen, jotta tiedot varmasti säilyvät koko prosessin ajan), joten voit odottaa kunnes käymisastiassa olevan viinimehun lämpötila alittaa 40 C ja laittaa panokseen hiivan ja ravintosuolan.
    Nyt kun kaikki tarpeellinen on tehty viinimehulle, niin on enään kannen tiiviisti kiinni laittaminen, vesilukkoon puhdasta vettä ja vesilukon paikoilleen laittaminen.
    Suosittelen lomakkeen teippaamista pönttöön kiinni, jotta se ei häviä. Tarvitset tietoja seuraavissa vaiheissa.
    Pese huolellisesti käytetyt tarvikkeet (ominaispainomittari ja lämpömittari).

  2. (2. käyminen) n. 1 vk.

    3. Kun viini on käynyt viikon... Desinfioi ja huuhtele (ainakin kolmesti): Tyhjä (toinen) käymisastia, sylinterimitta, lappo ja ominaispainomittari Lappoa käynyt viinimehu puhtaaseen ja desinfioituun käymisastiaan. Tässä vaiheessa on syytä tehdä myös laadunvalvontaa - maista hiivaista viiniäsi, jos haluat voit merkitä johonkin ylös lyhyehkön kommentin viinistä. Esim. Hiivaistahan tämä on, mutta maku tulee kuitenkin esille hiivan alta. Minä en enään merkitse ylös näitä arvioita, vaikka maku vaikuttaakin jonkin verran viinin tekemiseeni. (mm. Voiko lisätä vettä, vai pitääkö makuun saada vähän intensiteettiä lisäämällä marjoja, hedelmiä tai raparperia (riippuu viinistä). On myös huomioitava hiivan osuus makuun: Sen lisäksi, että hiiva tuo hiivan maun viiniin, se muuttaa myös viinin rakennetta. Hiiva pehmentää ja pyöristää viinin makua. Se siis muuttaa samaan suuntaan makua kuin sokerit, alkoholit ja ikääntyminen. Lisäksi tässä vaiheessa pitäisi olla vielä jäännössokeria jäljellä toista käymistä varten.)
    Merkitse lomakkeen taulukkoon tämä päivämäärä. Merkitse lappoamisen jälkeinen litramäärä muistiin taulukkoon (lomakkeen kohtaan:2.Käyminen ja ennen lisäystä oleva määrä). Ota viinimehua sylinterimitta lähes täyteen ja mittaa ominaispainomittarilla sen ominaispaino. Merkitse tiheys muistiin (lomakkeen kohtaan:2.Käyminen ja ennen lisäystä oleva tiheys).
    Tässä vaiheessa on mahdollista laskea viinimehusi alkoholipitoisuus, jos ja kun haluat tehdä sen. Merkitse tietokoneellasi kaikki merkitsemäsi määrät ja tiheydet taulukkoon, jonka jälkeen pitäisi ilmestyä alkoholipitoisuudet. Jos olet mitannut tiheydet oikein, pitäisi alkoholin olla 0-20:n välillä.

    Huomaa!! Jos käytät taulukkolaskentaohjelmia, niin desimaaliluku ilmoitetaan pilkulla esim. 1,1 , mutta jos käytät HTML-lomaketta niin desimaaliluku ilmoitetaan pisteellä esim. 1.1 .

    Jos et aio, lisätä mitään toisessa käymisessä, niin merkitse taulukkoon. Kohtaan:2.Käyminen jälkeen lisäyksen määrä nykyinen viinimääräksi. Vastaavasti tiheys tiheydeksi. Nyt voitkin siirtyä lukemaan käymisen pysäyttämistä, vaikka me hitaamman valmistuksen enologit teemmekin vielä pari vaihetta.

    Me lisäämme viinimehuun lopun sokerin liuotettuna veteen tai alkoholittomaan mehuun. Lisäksi laitamme vielä loput makuaineet. Merkitsemme tiedot ylös samankaltaisesti kuin ensimmäisenkin käymisen tapauksessa.

    Huomaa!!Kun lisäät viinimehun uuden määrän kohtaan 2.käyminen ja lisäyksen jälkeinen määrä, niin alkoholipitoisuus laskee. Sehän siis toimii ihan loogisesti. Sinähän lisäät siihen alkoholitonta nestettä, niin tottakai kokonaisuuden alkoholipitoisuus siitä laskee. Tiheys on kuitenkin suurempi kuin ennen lisäystä, joten viini voi vielä käydä, jolloin viinin alkoholipitoisuus nousee takaisin mukavammille luvuille. Kokeilemalla voit laittaa keskeytyksen kohtaan ennen lisäystä olevaksi tiheydeksi 1:n, sillä todennäköisesti tiheys laskee hivenen alle 1:n kun annat viinimehun käydä loppuun.

    Sen jälkeen voikin jo pestä apu käymisastian, lapon, sylinterimitan ja ominaispainomittarin, ja suljettua käymisastiasta, jossa on viini, kannen voi antaa purputtaa noin viikon.

  3. Käymisen pysäyttäminen n. 1 vk.

    4. Viinin käymisen lakattua (varmista, ettei pönttö ei purputa enään) voidaan aloittaa käymisen pysäyttäminen. Käymisen pysäyttämisessä rikitetään viini, ja laitetaan säilöntäainetta (säilöntäaine sisältyy käymisenpysäyttäjä pakkaukseen), jotta viini ei enään käy, vaikka sokeria lisättäisiinikin, ja jotta viini säilyisi.

    Aluksi desinfioidaan apukäymisastiat, ominaispainomittari, mittasylinteri ja lappo.
    Kun työvälineet on desinfioitu ja desifioinnin jälkeen huuhdottu ainakin kolmesti, lapotaan viini käymisastiasta apukäymisastiaan. Lappoamisen yhteydessä on syytä keskittyä myös laadun valvontaan, siis maista viiniä. Todennäköisesti hiiva dominoi makua, ja kielen päässä tuntuu hiilihappoa. Lappoamisen jälkeen kaadetaan sakka pois, ja huuhdellaan käymisastia.

    Mittaa määrä ja tiheys viinistäsi ja merkitse ne ja päivämäärä muistiin lomakkeeseen keskeytys riville ja ennen lisäystä oleviin sarakkeisiin. Nyt näet mahdollisesti lopulliset prosentit, mikäli täytät lomakkeen tietokoneversion määrät ja tiheydet aina tähän saakka. Enään voit vain vettä lisäämällä laskea alkoholipitoisuutta, ellet halua laittaa uudestaan käymään lisäämällä sokeria ja menemällä takaisin kohtaan 2. käyminen. Jos viini sallii, niin kannattaa lisätä tässä vaiheessa vettä (, siis jos yleensäkin meinaat tehdä miedompaa juomaa). Koska jokaisessa selkiytysvaiheessa häviää aina suurinpiirtein saman verran nestettä, lisättyäsi vettä menetät vähemmän maku ja alkoholi-aineita viemäriin. Vedenlisäyksen jälkeen mittaa uudestaan viinin tiheys ja määrä, ja tietokonelomakkeita täyttäessäsi huomaat alkoholipitoisuuden laskeneen vedenlisäyksen takia. Merkitse muistiin myös käymisen pysäyttäjä lisäaineet kohtaan keskeytys kohtaan. Enään on hiilihapon poistaminen jäljellä.

    Nyt sinulla pitäisi olla kaksi puhdasta tyhjää käymisastiaa ja yksi käymisastia, jossa on viini. Nyt on syytä suorittaa hiilihapon poistaminen, sillä hiilihappo häiritsee kirkastamista. Parhaaksi havaitsemamme tapa poistaa hiilihappo on tämä ns. kolmen pöntön tekniikka. Aluksi jaa viini kahteen tyhjään pönttöön niin että molempiin tulee suurinpiirtein saman verran (ei ollenkaan tarkkasti tarvitse olla). Sen jälkeen vain lutrailemaan:Kaada toisesta pöntöstä viini tyhjään pönttöön. Näin sinulle tulee tyhjä pönttö. Kaada siihen pönttöön toinen viini, joka on saanut jo hetken rauhoittua. Tätä toimintoa tulis jatkaa aina niin pitkälle, että vaahtoaminen huomattavasti vaimenee. Lutrauksen mukaan tulee lisätä myös käymisen pysäyttäjä s.e. se jakaantuu tasaisesti kahdelle viinipöntölle. Viini saattaa vaalentua, sillä jotkin väriaineet eivät kestä kunnolla käymisen pysäyttäjän kemikaaleja. Kun tapot (käymisen pysäyttäjä) on laitettu, niin enään ei kannata maistella viiniä, sillä siinä oleva rikki saa päänsäryn aikaiseksi (Pitää odottaa kirkastus vaiheeseen, jotta rikkiä on kerennyt haihtua viinistä). Sekoita rikki edellä mainitulla lutraustekniikalla viiniin ja jatka lutrausta jonkin aikaa. Olisi hyvä, jos lutrausta kestäisi noin 1/2 tuntia.

    Kun mielestäsi olet jo lutraamisesta saanut tarpeeksesi, laita käymisastia pöytäkorkeudelle ja sulje kansi ja laita vesilukko paikoilleen, ja siihen puhdas vesi. Anna viinin olla rauhassa noin viikko, jonka jälkeen voimme siirtyä viinin kirkastamiseen (siis selkiyttämiseen).
    Lopuksi pese käytetyt astiat ja välineet.

  4. Kirkastaminen 1 vk.

    5. Kun viini on saanut olla pöntössä rauhassa on selkiyttämisen vuoro.
    Desinfioi ja huuhtele käymisastiat, ja lappo.
    Lapon mukana on tullut sakkatulppa, joka ainakin tässä vaiheessa on syytä jättää lapon päähän, jotta lapon voi huoletta asettaa käymisastian pohjalle, ja siitä huolimatta pohjalle laskeutunut sakka ei tule takaisin viiniin. Lappoa viini puhtaaseen käymisastiaan. Heitä pöntön pohjalle jäänyt sakkainen viini pois ja huuhtele käymisastia. Tarkista viinin sameus, kirkkaaseen viinilasiin kaatamalla ja maku maistamalla. Jos viini on kirkasta ja hyvän makuista (aavistuksen kuivempaa kuin viini olisi parhaimmillaan) voit siirtyä pullotus ja korkitus vaiheeseen (Onnittelen, minulla on käynyt näin vain kerran). Jos viini on kirkasta, mutta kirpeän (liian kuivan) makuista voit siirtyä jälkimakeutusvaiheeseen (Onnittelen, minulla ei ole näin käynyt koskaan).

    Jos olet aikaisemmin käyttänyt minun suositustani, että olet käyttänyt käymispakkauksen ohjeeseen verrattuna kaksinkertainen määrä makuaineita (marjoja, hedelmiä tai raparpereita), niin viinin maussa ei pitäisi olla suurta moitteen sijaa - tosin maistuu kirpeähköltä ja hiivaiselta.
    Määrän voi merkitä lomakkeeseen. Tiheys on sama(, mikäli et ole lisännyt sokeria tai vettä), joten sitä ei tarvitse merkitä. Enään viiniin ei lisätä muita kemikaaleja kuin kirkastamisprosesissa käytettävät. Mahdolliset kirkastusaineet ovat: Bentoniitti, Kitosaani, Pektolaasi, Piihappo ja Gelatiini (l. liivate). Ensimmäisessä kirkastamisvaiheessa käytän käymisainepakkauksen kirkasteita. Yleensä piihappo ja kitosaani tai gelatiini. Sekoitan aineet lutrausmenetelmällä. Toisaalta tässä vaiheessa on muutenkin syytä lutrata ainakin 30 min, jotta saadaan varmasti poistetuksi hiilihappo.

    Kun lutraustoimenpiteet on tehty, niin viinin voikin laittaa selkiytymään mielellään n. 14 Celsiusasteeseen ja pöydän korkeudelle, mutta huonelämpötilakin käy. Tietenkin käymisastian kansi tiiviisti kiinni ja vesilukko paikoilleen.
    Lopuksi pese muut käytetyt käymisastiat ja tarvikkeet.

  5. (2. Kirkastaminen 1 vk. Minä joudun lähes aina tämän vaiheen tekemään. Käytän tässä vaiheessa liivatejauhoa ja lisään pektolaasia tarvittaessa.)

    6. Hei nyt kun viini on viikon kirkastunut, niin käymispakkauksen mukaanhan viini on kirkasta. Kirkkaudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta minun mielestäni viinisi näyttää varsin samealta, eikö näytäkin? Joten ei kun hommiin.
    Aluksi käymisastioiden desinfiointi. Sen jälkeen lappoa viini varovasti desinfioituun käymisastiaan, jotta saadaan edes vähän sakkaa pois viinistä. (Siis laitat sakkaisen viinipohjan viemäriin.) Mikäli pohjalla oleva sakka on hyytelön omaista, suosittelen pektolaasin lisäämistä. Pektolaasi on entsyymi, joka hajoittaa pektiiniä, joka taas on marjoista irronnut hyytelöainetta. Tosin hyytelöainetta on myös gelatiini.
    Sitten onkin lutrauksen vuoro. Lutrauksen aikana (tai alussa, jos teet yksin viiniä), lisätään viiniin n. ruokalusikallinen liivatetta, joka on liuotettu veteen (Aluksi teemukiin on laitettu vettä ja se on lämmitetty mikroaaltouunissa ja siihen liuotetaan ruokalusikallinen liivatejauhoa voimakkaasti sekoittamalla). Liivate sekoitetaan viiniin lutraamalla. Samalla huomaat, että viiniin ilmestyy kestävä vaahto. Sen aiheuttaa liivate.

    Kun olet saanut tarpeeksesi lutrailusta, niin laita viini jälleen pöydän korkeudelle rauhoittumaan, ja anna viinin seljetä viikon päivät.
    Lopuksi pese käytetyt astiat (Käymisastiat ja teemuki).

  6. (3. Kirkastaminen 1 vk. Tämänkin joutuu usein tekemään käytän tässäkin vaiheessa liivatejauhoa ja lisään pektolaasia tarvittaessa varmuuden vuoksi.)

    7. Tässä toimenpiteessä tehdään täsmälleen samat toimenpiteet kuin edellisessäkin, tosin vähän epätovoisemmin. Viinin voi jättää vaikka kylmään selkiytämään, ja jos bentoniittiä ole aikaisemmin lisätty, voi sitäkin yrittää. Tosin eipä ole suuremmin onnistumisia sillä saralla sattunut. (Bentoniitin lisäämisen kanssa tulee olla varovainen, sillä liika bentoniitti muuttaa viinin makua saven suuntaa. Tosin tästäkään ei ole henkilökohtaisia kokemuksia.)

  7. (4. Kirkastaminen 1 vk. Tässä vaiheessa alkaa hermostua. Käytän jotakin pikakirkastetta, jotta saan pelastetuksi edes kohtuullisen viinin)

    8. Tässä toimenpiteessä tehdään samat sakan poistot kuin edellisessäkin vaiheessa, mutta nyt ostetaan kaupasta jotakin superkirkastetta. Ylimääräisen superkirkasteen kanssa tulee olla tarkkana. Mitään keskeytystähän et voi enää laittaa viiniin, jotta viiniin ei tule liikaa rikkiä. Varmuuden vuoksi olen jättänyt myös piihapon pois, joten jäljelle on jäänyt kitosaani/gelatiini pussi. Sen olen laittanut viiniin ja toivonut että tämä vihdoinkin auttaisi. Viini on sekoitettu lutraamalla, jotta kitosaani/gelatiini jakaantuisi tasaisesti viiniin.

  8. Jälkimakeutus 1-2 pv.(Uskot jo ettet saanut viinistäsi tämän kirkkaampaa, pitäähän projekti joskus tulla päätökseenkin. Voihan sitä salaa juoda vähän sameempaakin, kunhan ei vain kellekkään kerro, kenen tekemää viini on.)

    9. Valitettavasti tälläkään kertaa emme saaneet täysin kirkasta viiniä, mutta sentään ihan kohtalaisen kirkasta ja varsinkin kohtalaisen hyvän makuista.
    "Kirkas" viini lapotaan varovasti puhtaaseen ja desinfioituun käymisastiaan, ja heitetaan sakkainen viinipohja pois.
    Maistetaan viiniä - Liian kuivaa. Nyt pitää päättää tehdäänkö viinistä kuivaa, puolikuivaa, puolimakeaa vai makeaa viiniä. Noi arviot on omia arvioitani, joten ei kannata ottaa turhan vakavasti. Kuinka paljon makeaa viiniä haluat, voit yksinkertaisella laskutoimituksella määrittää: X g/l kertaa viinin litramäärä. X:stä kannattaa vähentää oma arvio tai HTML-lomakkeen arvio jäännös sokerista.

    Jos olet antanut viinin käydä loppuun asti, niin viinin voi olettaa olevan kuivaa. Muussa tapauksessa voit arvioida HTML-lomakkeen ja maun yhteisarviolla arvioida viinin makeuden. Jos et ole paljoa viinejä maistellut saattaa HTML-lomake antaa paremman arvion, muussa tapauksessa luota enemmän omaan makuusi.
    Joka tapauksessa lisää hedelmäsokeria oman maun mukaan. Jos et ole varma kuinka makeuttaminen vaikuttaa, ota lasillinen viiniä ja lisää sokeria kunnes viini on sopivaa (Muista sekoittaa viiniä samalla kun, lisäät sokeria). Ole varovainen lisäillessäsi sokeria, sillä ainoa tapa vähentää sokerin suhteellista määrää on lisätä kuivaa viiniä viiniisi. Viinin makeutta voi tasapainottaa lisäämällä sitruunahappoa, mutta yleensä kotoisista marjoista tehdyt viinit ovat jo varsin happamia. Sokerin määrä kannattaa jättää hivenen alemmaksi kuin mikä tuntuisi parhaalta, koska viini ikääntyessään pehmenee (karvaus ja hapot vaimenevat), mutta makeus säilyy samana ikääntymisestä huolimatta. Parin kuukauden päästä viinisi voi maistua liian makealta, jos olet alunperin tehnyt optimaallisen makeuden sen hetkisen maun mukaisesti. Omasta mielestäni on helpoin makeuttaa oman maun mukaisesti. Kuitenkin on huomioitava maun muuttuminen jo ensimmäisen kuukauden aikana, koska heti pullotuksen jälkeen viini on ns. stressaantunut. Itse kuvailisin niin, että viinin maut eivät ole vielä yhdistyneet kokonaisuudeksi, vaan maut ovat erillisinä palasina viiniseoksessa.
    Oma metodini esim. raparperiviinissä: Pidän kuivasta viinistä -> Makeuden tulee olla alle 10 g/l -> raparperit ovat karvaita ja happamia -> makeuden tulee olla hivenen korkeampi kuin optimaalisessa rypäleviinissä -> 7 g/l hedelmäsokeria.
    Oma metodini esim. raparperi-mansikka viinissä: Viini on tyypiltään seurustelu- ja jälkiruokaviini -> Viinin tulee olla makeahko -> Pidän kuivasta viinistä -> Viinin tulee olla puolikuivan ja puolimakean tietämillä -> 20 g/l.

    Kun olet makeuttanut viinin sopivaksi, niin viini tulee nostaa pöytätasolle, ja antaa makeuden tasoittua koko viiniin. Laita kansi tiiviisti paikoilleen ja myös vesilukko.

  9. Pullotus ja korkitus 1 pv. Usein olen sen verran laiska että vain huuhtelen, poistan etiketit ja desinfioin (rikitän) pullot. Hyvässä lykyssä pullon pohjalla on parempaa viiniä kuin tämä valmistamani. Rikityksen jälkeen tietenkin huuhtelen huolellisesti (3 kertaa) jokaisen pullon.

    10. Jälkimakeutuksen jälkeen voikin ryhtyä pullottamaan.
    Sekoita käymisastiassa oleva viini, jotta makeus tasoittuu. Pese, desinfioi ja huuhtele tarvittava määrä pulloja. Poista myös vanhat etiketit ja kapsyylit pulloista. (Itse en viitsi pestä, mutta se varmaan kannattaisi). Kun pullot on huuhdeltu hyvin (vähintään 3 kertaa desinfioinnin jälkeen, jos desinfioit kemiallisesti, sillä voithan desinfioida myös uunilla, mutta en ole koskaan viitsinyt niin suurta vaivaa nähdä). Voit aloittaa pullottamisen. Pullottaminen on helpointa suorittaa lapolla. Kun olet pullottanut viinin, voitkin korkittaa viinipullot. Kierrekorkeissa pullottaminen on helppoa ja nopeaa: Vanhat korkit vain kierretään kiinni pulloihin. Tosin jos käyttää vanhoja kierrekorkkeja on ne syytä pestä, desinfioida ja huuhdella samaan tapaan kuin pullotkin.

  10. Kapselointi 1 h. Tämä on nopea toimenpide kattila kiehumaan levylle ja kapselit pullonsuihin ja nopea pullonsuun kastaminen kiehuvassa vedessä.

    11. Kun olet korkittanut viinin, poista puukolla suun yläpuolelle jäänyt korkin osa pois, mikäli korkitus on jäänyt hivenen kesken. Sen jälkeen laita jokaisen pullon päälle kutistekapsyylit ja laita kattilallinen vettä kiehumaan (Varmista, että vettä on riittävän paljon, että koko kapselin voi pystysuunnassa hukuttaa veteen). Kun vesi rupeaa pikku hiljaa kiehumaan. (Ennen ensimmäisen pullon upottamista kannattaa odottaa veden kiehuvan kunnolla, sillä muuten kapsyyli kutistuu vaillinaisesti.) Ota pullo käteen, pidä kapsyylin reunasta varovasti etusormella kiinni. Käytä pullon suuta nopeasti kiehuvassa vedessä s.e. koko kapseli käy veden alla (Päästä kapselista kätesi pois, ettet polta kättä kiehuvassa vedessä). Nosta pullo pois kiehuvasta vedestä. Nyt sinulla on ensimmäisen viinipullon priimaluokan kapselointi onnistunut. Seuraavat pullot samalla tavalla.

  11. Etikettien tekeminen ja liimaus 3 h. Otan tietokoneella viime vuoden etikettien kuvat, muutan vuosikerran ja alkoholiprosentin, tulostan värilliselle paperille, leikkaan ja liimaan pullon kylkeen. Taas uusi loistelias kotiviini on valmis.

    12. Etikettien tekeminen on merkittävä osa viiniä. Etiketissä tulisi ilmentyä paikka, mistä ainekset on ja tietenkin tekijä. Viiniä kuvaavat oleelliset tiedot on tietenkin pullokoko ja alkoholipitoisuus. Halutessa voi antaa myös sokeripitoisuuden. Viinille tulisi myös keksiä nimi. Jos viinissä käytetään yhden vuoden tuotteita esim. raparpereita, marjoja ja hedelmiä, viiniin voi lisätä vuosikerran. Varsinaisissa viinintuottajamaissa on tarkkaan määritelty mitä asioita pitää näkyä etiketissä, mitä asioita ei saa näkyä etiketissä, ja mitä asioita voi olla etiketissä. Kotiviinien etiketeissä ei tietenkään tällaisia rajoituksia ole, mutta kannattaa ottaa vähän mallia "aidoista" etiketeistä, jotta niistä tulee näyttävämpiä.

    Yleisiä etuetiketissä olevia tietoja

    Kuinka minä teen etiketin.
    Otan tekstinkäsittelyohjelmalla tekstikehyksen. Muutan kokoa haluamani etiketin kokoiseksi. Kirjoitan tekstikehyksen yläreunaan nimen, mahdollisesti käytän muotoiltuja tekstejä, jolloin saan nimen haluamallani tavalla kaareutumaan. Etsin etikettiini sopivan kuvan tai teen piirto-ohjelmalla. Laitan kuvan melko keskelle. Alas vasemmalle alas alkoholipitoisuuden esim 12,5 %/Vol. Alas keskelle tekijän l. Produit de Ojanen. Pullokoon laitan Oikealle alas l. e 75 cl. Vuosikerrat ja muut laitan mieleisilleni paikoille. Kun olen saanut etiketin valmiiksi, talletan sen muistiin. Sen jälkeen kopioin tekstikehyksen niin monesti sivulle kuin se mahtuu. Talletan uudestaan. Sitten tulostan haluamani väriselle paperille riittävän monta etikettiä. Leikkelen etiketit ja liimaan puikkoliimalla (sellaisella, joka tarttuu myös lasiin, mutta lähtee kuumalla vedellä pois, koska haluan myös uudestaan käyttää pulloja (Toistaiseksi jokainen kokeilemani puikkoliima lähtee kyllä kuumalla vedellä riittävän hyvin pois, mutta läheskään kaikki eivät tartu lasiin)) etiketit paikoilleen. Tulostimena ei kannata käyttää mustesuihkutulostinta, vaan mieluummin lasertulostinta, koska jos etikettiin tipahtaa viiniä tai vettä leviää etiketin tekstit ja kuvat samantein, jolloin alkuperäinen ammattimainen jälki tuhoutuu. Nykyään ei värilaseritkaan ole kovin kalliita.

    Kun etiketit on saatu paikoilleen, niin anna viiniesi levätä kyljellään noin pari kuukautta, jotta viinistäsi häviää stressi ja viinisi maut yhdistyvät maukkaaksi viiniksi.

Takaisin pääsivulle